Blogi

Corpun Makropulssi Q4/2024: Seuraamassa Eurooppaa ja Suomea

Corpun makropulssi Q4/2024

Makropulssi Q4/2024

Suomi

  • Suomi on lyhyellä aikavälillä katsottuna osoittanut hienoisesti positiivisia merkkejä. BKT:n kasvun puolella Suomi on kuitenkin edelleen euroaluetta jäljessä.  
  • Kuluttajaluottamus ja teollisuuden yrittäjäluottamus Suomessa olivat marraskuussa edelleen negatiivisia ja historiallisten keskiarvojen alapuolella. Teollisuuden luottamus vuodentakaiseen verrattuna on kuitenkin noussut selkeästi.  
  • BKT jatkoi kasvuaan vuodentakaiseen nähden toista kvartaalia peräkkäin. Kasvuun vaikuttavat kuitenkin edelleen heikot vertailuluvut.  
  • Teollinen tuotanto kasvoi syyskuussa vuodentakaiseen verrattuna seitsemättä kuukautta peräkkäin. Pidemmän aikavälin kasvuvauhdin muutos on nouseva.
  • Inflaatio on edelleen matalalla tasolla.  
  • Syyskuussa uusia yrityslainasopimuksia solmittiin vuodentakaista enemmän sekä enintään 1 miljoonan euron lainoissa että yli 1 miljoonan euron lainoissa. Kokonaistrendi 12 kuukauden ajalta on nouseva. Viimeisten kuukausien aikana kokonaislainakanta on hieman laskenut. 

Eurooppa

  • Euroalueen kokonaisostopäällikköindeksi nousi tammikuussa 50,2 pisteeseen, mikä ylitti odotukset (49,7). Tämä merkitsi ensimmäistä kasvua yksityisen sektorin aktiviteetissa elokuun 2024 jälkeen. 
  • Palvelusektori pysytteli liiketoiminnan aktiviteetin kasvua kuvastavalla tasolla. Teollisuussektorin supistuminen hidastui selvästi odotuksia enemmän.  
  • Kuluttajaluottamus nousi hieman edellisestä kuukaudesta ja on edelleen selvästi negatiivinen, mikä viittaa vahvaan epäluottamukseen. 12 kuukauden trendi on kuitenkin hienokseltaan nouseva.  
  • Euroalueen bruttokansantuote kasvoi 0,9 % vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä edellisvuoteen verrattuna, mikä oli yhtä paljon kuin edellisellä neljänneksellä. BKT on kasvanut maltillisesti vuodentakaiseen verrattuna viisi kvartaalia peräkkäin.
  • Inflaatio euroalueella kiihtyi tammikuussa 2024 2,5 %:iin. Pohjainflaatio on pysynyt 2,7 %:ssa viiden kuukauden ajan. 
  • Yrityksille myönnettyjen lainojen kasvuvauhti on kääntynyt hienoiseen nousuun viimeisen vuoden aikana, mutta kasvu on edelleen maltillista. Nykyisen lainojen kasvun tahdissa, yritysten investointiaktiivisuus jatkunee heikkona. Kiihtyvä kasvu on kuitenkin positiivinen merkki. 

Kulunut kvartaali verrattuna Q3:een

Euroalueen talouskasvu vuoden takaiseen pysyi ennallaan edelliseen kvartaaliin nähden, mutta vauhti oli hieman hitaampaa kuin ensimmäisten ennakkolukujen odotukset. Saksan talous jatkoi supistumistaan vuodentakaiseen verrattuna, mikä heikentää koko alueen näkymiä. Suomessa BKT kasvoi toista neljännestä peräkkäin, mutta kasvuvauhti on edelleen vaisu ja johtuu osittain heikoista vertailuluvuista. Työllisten määrä on heikentynyt hieman, vaikka tehtyjen työtuntien määrä on noussut.  

Inflaatio kiihtyi euroalueella tammikuussa 2,5 %:iin, kun edellisessä katsauksessa inflaatio oli painunut EKP:n tavoitetasolle. Pohjainflaatio on kuitenkin pysynyt vakaana, mutta inflaatiopaineissa on nähty pientä nousua. Suomessa inflaatio jatkoi laskuaan ja painui 0,7 %:iin, mikä on alhaisempi kuin edellisessä raportissa (1 %). Inflaatio ei tällä hetkellä ole ongelma. 

Euroalueen ostopäällikköindeksi nousi 50,2 pisteeseen, mikä merkitsee ensimmäistä kasvua elokuun jälkeen. Edellisessä katsauksessa indeksi oli vielä supistumisalueella. Teollisuussektori pysyi supistumisalueella, mutta parannusta edelliseen raporttiin nähtiin odotuksia enemmän. Suomessa yrittäjä- ja kuluttajaluottamus pysyivät lähes muuttumattomana edelliseen raporttiin nähden. Suomen teollinen tuotanto on jatkanut kasvua vuodentakaiseen verrattuna.  

Euroalueella yrityslainojen kasvu on hieman piristynyt, mutta kasvu on vielä vaatimatonta. Suomessa uusien yrityslainasopimusten määrä nousi selvästi vuodentakaiseen verrattuna. Edelliseen katsaukseen nähden yrityslainaamisen kehitys on vahvistunut, mikä parantaa yritysten investointivalmiutta. 

Alempana on avattu Suomen ja euroalueen kehitystä tarkemmin makroindikaattorikohtaisesti.

Talouskasvu

Euroalue

  • Euroalueen talous kasvoi 0,9 % vuodentakaiseen verrattuna vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä. Tämä oli samaan tahtiin kuin edellisellä neljänneksellä, ja sama vauhti kuin ensimmäisissä ennakkoluvuissa.  
  • Odotuksista jääminen, heikentynyt työmarkkinatilanne sekä mahdollinen kauppasota Yhdysvaltojen kanssa huolestuttavat. 
  • Saksan talous supistui 0,2 %:lla vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä. 
  • Koko vuoden 2024 aikana euroalueen talous kasvoi 0,7 %, mikä oli edellistä vuotta suurempaa kasvua. Vuonna 2023 kasvu oli 0,4 %. Kasvu oli edelleen kuitenkin vaatimatonta.  
Eu alueen BKT kasvuvauhti %

Suomi

  • Suomen BKT:n kehitys on ollut tarkastelujaksolla euroaluetta heikompi. 
  • Työpäiväkorjattu BKT kasvoi toista kvartaalia peräkkäin ja oli ennakkotietojen mukaan 0,7 % vuodentakaiseen verrattuna. 
  • Kausitasoitettu bruttokansantuote kasvoi vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä 0,1 % edellisestä vuosineljänneksestä. 
  • Työpäiväkorjattuna työllisten määrä väheni vuoden viimeisellä neljänneksellä 0,4 % vuodentakaisesta. 
  • Tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 3,0 % vuodentakaisesta neljänneksestä. 
  • Vertailuluvut ovat heikkoja, mikä vaikuttaa kasvulukuihin. Kasvu oli edelleen maltillista.  
Suomen BKT kasvuvauhti%

Inflaatio

Euroalue

  • Euroalueen vuositason inflaatio nousi 2,5 %:iin tammikuussa 2025, hieman ylittäen markkinoiden odotukset (2,4 %). 
  • Korkein inflaatioaste sitten heinäkuun 2024, ja sen taustalla olivat erityisesti energiahintojen voimakas nousu. 
  • Teollisten tuotteiden inflaatio (pl. energia) pysyi vakaana, kun taas palvelujen sekä ruoan, alkoholin ja tupakan hintojen nousu hidastui. 
  • Pohjainflaatio oli viidettä kuukautta peräkkäin 2,7 %, ollen hieman yli markkinoiden ennusteiden (2,6 %), mutta silti alhaisimmalla tasollaan vuoden 2022 alun jälkeen.  
Euroalueen inflaatio

Suomi

  • Inflaatio hidastui joulukuussa 0,7 %:iin marraskuun 1 %:sta, ja oli alhaisimmilla tasolla sitten joulukuun 2020. 
  • Joulukuussa 2024 kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten hoitovastikkeiden, savukkeiden hintojen ja yleisen sairaalamaksun nousu. 
  • Kuluttajahintojen nousua vuodentakaisesta hillitsi eniten asuntolainojen keskikoron sekä sähkön ja dieselin hinnan lasku. 
  • Kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli 1,3 %. 
Suomen inflaatio%

Valtiolainojen korot

  • Sekä Saksan että Italian korot ovat kääntyneet hienokseltaan nousuun helmikuun aikana. Tammikuussa korot olivat laskussa.   
Yield% Euroopassa

Ostopäällikkö- ja luottamusindeksit

Euroalue

  • HCOB:n euroalueen yhdistetty PMI nousi tammikuussa 2025 50,2 pisteeseen, ylittäen markkinaodotukset (49,7) ja merkiten ensimmäistä kasvua yksityisen sektorin aktiviteetissa elokuun 2024 jälkeen. 
  • Kasvua tuki erityisesti palvelusektorin laajeneminen, vaikka vauhti hieman hidastui joulukuuhun verrattuna. 
  • Teollisuussektorin supistuminen hidastui odotuksia selvästi enemmän ja tuotanto sekä uudet tilaukset laskivat hitaimmalla tahdilla sitten toukokuun 2024.  
  • Kokonaistuotanto nousi, vaikka uudet tilaukset laskivat jo kahdeksatta kuukautta peräkkäin. Aktiviteettia tuki vanhojen tilausten purkaminen. 
  • Työllisyys laski vain marginaalisesti, ja palvelusektorilla työllisyys jopa vahvistui verrattuna loppuvuoteen 2024. 
  • Hintojen osalta syöttökustannukset nousivat 21 kuukauden huippuun.  
  • Teollisuuden puolella syöttökustannukset nousivat ensimmäistä kertaa viime elokuun jälkeen, mutta tuotantohinnat pysyivät ennallaan, sillä yritykset päättivät olla siirtämättä korkeampia kustannuksia asiakkaille.  
  • Palvelujen puolella syöttökustannukset nousivat jyrkimmin yhdeksään kuukauteen, kun taas myyntihintojen inflaatio pysyi vakaana ja korkeimmalla tasollaan toukokuun 2024 jälkeen. 
  • Yritykset säilyttivät kuitenkin positiiviset odotukset tulevasta liiketoiminnasta, ja teollisuudessa kasvunäkymät nousivat korkeimmalle tasolle helmikuun 2022 jälkeen.
HCOB

Kuluttajaluottamus

  • Tammikuussa 2025 kuluttajien luottamus nousi hieman edellisestä kuusta kahden laskukuukauden jälkeen. Pitkän tähtäimen trendi on edelleen nouseva. 
  • Nousevasta trendistä huolimatta luku kuvastaa vielä selvää epäluottamusta.  
  • Kuluttajien odotukset maansa yleisestä taloustilanteesta paranivat hieman. 
  • Kuluttajien mielipide kotitalouksiensa taloudellisesta tilanteesta, sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen katsoen, pysyivät pääasiassa ennallaan. 
  • Aikeet tehdä suuria hankintoja pysyivät lähes muuttumattomina. 
Kuluttajaluottamus

Suomi

Yritys- ja kuluttajaluottamus-indeksit

  • Suomen teollisuuden luottamus nousi tammikuussa 2025 tasolle -7, joulukuun -9:stä. Vuodentakaiseen nähden luottamus on parantunut selvästi (-12). 
  • Luottamus on yhä heikompaa kuin pitkän aikavälin keskiarvo (0 pistettä). 
  • Odotukset tuotannosta tulevina kuukausina vahvistuivat. 
  • Tilauskannat paranivat hieman, mutta pysyivät edelleen normaalitason alapuolella. 
  • 57 % vastaajista toimii täydellä kapasiteetilla, mikä on hieman vähemmän kuin edelliskuussa. 
  • Joulukuussa teollisuuden luottamus Suomessa oli parantunut ja lähentynyt EU:n keskiarvotasoa. 
  • Suomen kuluttajaluottamusindikaattori nousi tammikuussa 2025 tasolle -8,4, joulukuun -8,6:sta, mutta tämä oli jo 35. peräkkäinen negatiivinen lukema. Vuodentakaiseen luottamus parani (-9,1). 
  • Taso on yhä selvästi pitkäaikaisen keskiarvon (-2,6) alapuolella. 
  • Arviot oman talouden nykytilasta heikkenivät edelleen ja pysyivät matalalla tasolla. 
  • Odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta vuoden kuluttua pysyivät lähes ennallaan ja vaisuina. 
  • Ajankohtaa pidettiin erittäin epäedullisena kestotavaroiden hankinnalle, vaikka kulutusaikeet paranivat hieman. 
  • Asunnon ostoaikeita oli normaalia vähemmän. 
  • Odotukset työttömyyden kehityksestä synkkenivät edelleen, ja työttömyyden uhka omalla kohdalla koettiin suureksi. 
  • Inflaatio-odotukset pysyivät korkeina. 
  • Oma rahatilanne arvioitiin hieman valoisammaksi kuin pitkällä aikavälillä keskimäärin. 
Kuluttajien talous- sekä yrittäjäluottamus

Teollinen tuotanto

  • Suomen teollisuustuotanto kasvoi joulukuussa 1,6 % vuodentakaiseen verrattuna, mutta kasvu hidastui marraskuun tarkistetusta 2,2 %:sta. 
  • Valmistusteollisuuden tuotanto jatkoi kasvua vuositasolla, mutta marraskuuta hitaammin. 
  • Kaivostoiminta ja louhinta kasvoivat edelleen voimakkaasti vuodentakaiseen nähden, mutta kuukausitasolla nähtiin -4,6 % lasku. 
  • Sähkön, kaasun ja lämmön tuotanto kääntyi kasvuun verrattuna vuoden takaiseen, kun marraskuussa nähtiin vielä laskua. 
  • Teollisuustuotanto jatkoi nousuaan seitsemättä peräkkäistä kuukautta putkeen. 
  • Teollisuustuotannon muutoksen trendi on kääntynyt lievään nousuun. 
  • Kuukausitasolla kausitasoitettu teollisuustuotanto laski 1,7 % marraskuun tarkistetun 0,7 %:n nousun jälkeen. 
Teollisuustuotannon muutos YoY %

Lainaaminen

Euroalue

  • Euroalueen yrityslainat kasvoivat 1,5 % joulukuussa 2024 vuodentakaiseen verrattuna, kiihtyen marraskuun 1 %:n noususta. 
  • Yrityslainojen määrä nousi 5,203 biljoonaan euroon. 
  • Lainaamisen kasvuvauhdin laskeva trendi on selvästi tasoittunut ja kääntynyt vuoden aikana hivenen kasvuun. Kasvu on kuitenkin vielä maltillista ja siihen vaikuttaa heikot vertailuluvut. 
  • Nykyisen lainojen kasvun tahdissa, yritysten investointiaktiivisuus jatkunee vielä heikohkona. Kiihtyvä kasvu on kuitenkin positiivinen merkki.  
Euroalueen lainaaminen, %-muutos

Suomi

  • Joulukuussa uusia yrityslainasopimuksia solmittiin yhteensä 3,02 miljardia euroa. Uusien lainasopimusten arvo oli 41,2 % enemmän vuodentakaiseen verrattuna. 
  • Uusia enintään 1 miljoonan euron lainoja solmittiin 524 miljoonan euron verran. Syyskuussa 2023 vastaava luku oli 430 miljoonaa euroa. Kasvua 21,8 %. 
  • Uusia yli 1 miljoonan euron lainoja solmittiin 2,49 miljardin euron verran. Syyskuussa 2023 vastaava luku oli 1,70 miljardia euroa. Kasvua 46,8 %. 
  • Uusien kuukausittaisten solmittujen sopimusten trendi viimeisen 12 kuukauden aikana on nouseva 
  • Yrityslainojen lainakanta on hieman matalammalla tasolla vuodentakaiseen verrattuna. 
Uudet sopimukset
Vasen akseli kuvastaa kantaa. Oikea akseli kuvastaa uusia lainasopimuksia.

Lue myös edellinen Makropulssi Q3/2024!

Indikaattorien selitykset:

HCOB ostopäällikköindeksi

HCOB Composite ostopäällikköindeksi on S&P Globalin laatima indeksi, joka on painotettu keskiarvo teollisuuden ostopäällikköindeksistä ja palvelualan ostopäällikköindeksistä. Indeksi koostetaan vastauksista, jotka kerätään euroalueen yrityksiltä. Indeksi seuraa erilaisia muuttujia, kuten myyntiä, uusia tilauksia, työllisyyttä, varastoja ja hintoja. Sen arvot vaihtelevat 0 ja 100 välillä. Yli 50 lukemat kertovat liiketoiminnan aktiviteetin parantumisesta ja alle 50 heikentymisestä suhteessa edelliseen kuukauteen.

Euroalueen kuluttajaluottamus

Euroalueen kuluttajien talousluottamusmittari arvioi kuluttajien optimismia talouden suhteen. Se kattaa 23 000 kotitaloutta puhelimitse tehtävällä kyselyllä ja mittaa kuluttajien luottamusta asteikolla -100:sta 100:aan, jossa -100 merkitsee äärimmäistä epäluottamusta ja 100 äärimmäistä luottamusta. Kysymykset koskevat taloudellista tilannetta, säästöaikomuksia ja odotuksia koskien kuluttajahintaindeksejä, yleistä taloustilannetta ja kestokulutushyödykkeiden hankintoja. Otoksen koko vaihtelee alueittain.

Suomen teollisuuden luottamusindikaattori

Elinkeinoelämän keskusliiton teollisuuden luottamusindikaattori mittaa luottamusta teollisuussektorin johtohenkilöiden keskuudessa. Se lasketaan kolmen kysymyksen perusteella: odotukset tuotannon kehityksestä tulevina kuukausina, tilauskanta ja valmiiden tuotteiden varastot verrattuna normaaliin. 

Suomen kuluttajaluottamus

Kuluttajien luottamus -tilasto kuvaa kuluttajien arvioita ja odotuksia omasta ja Suomen taloudesta sekä kuluttajien aikomuksia tehdä hankintoja, säästää ja ottaa lainaa. Tiedot kerätään verkko- ja puhelinkyselyllä tilastokeskuksen toimesta ja tulokset julkaistaan kuukausittain. 

Suomen teollisuustuotannon muutos

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi. Työpäiväkorjattu vuosimuutos. Suomessa teollisuustuotanto mittaa talouden teollisuussektorin yritysten tuotantoa. Valmistusala on kaikkein merkittävin toimiala ja kattaa noin 87 prosenttia kokonaistuotannosta.  

Euro Area lending to non-financial corporations

Yksityiselle sektorille myönnettävät lainat tarkoittavat euroalueen ei-rahoitussektorin yrityksille myönnettävien työpäivä- ja kausivaihtelusta puhdistettujen sopeutettujen lainojen kokonaisarvon muutosta.

Suomen yritysten uudet lainasopimukset ja lainakanta

Data sisältää kaikki valuutat ja vastapuolen alueeksi on määritelty Suomi. Uudet lainat eivät sisällä asuntoyhteisöjä, tililuottoja, eivätkä sopimuksia, jotka syntyvät olemassa olevien lainojen uudelleen neuvottelujen tuloksena. Suomen rahalaitosten euromääräiset lainat euroalueen yrityksille, sisältää kaikki toimialat yhteensä.

Suomen rahalaitosten euromääräiset lainat euroalueen yrityksille. Yritykset sisältävät myös asuntoyhteisöt. Tiedot on kerätty Suomen Pankin julkaisuista.

KIINNOSTUITKO?

Tarvitseeko yrityksesi lainarahoitusta kauttamme? Täytä lyhyt lainahakemuksemme, niin olemme teihin yhteydessä! Ja mikäli haluat aina uusista sijoituskierroksista tiedon sähköpostiisi, liity alta mukaan sijoittajalistallemme.

Analysoimme kohteet ja toimimme kanssasijoittajina

SijoittajaPRO Corporate Finance analysoi ja arvio kuukausittain kymmeniä suoria sijoituskohteita ja esittelee parhaimmat mahdollisuudet sijoittajille. Pääset sijoittajana mukaan aikaisen vaiheen yhtiöihin yhdessä ammattisijoittajien kanssa, kustannustehokkaasti ja hajautetusti.

Uusimmat blogit
Corpun yrityslainaraportti Q4/2024

Yrityslainaraportti Q4/2024

Vuoden 2024 neljäs kvartaali on päätöksessä yrityslainoihin sijoittamisen osalta. Lainanlyhennyksiä maksettiin salkkuun 2 115 543,06 €:n edestä ja salkun rahavirta oli 2 322 695 € positiivinen.

Lue lisää