Tesi, Suomen startup-yhteisö ja Pääomasijoittajat tekivät yhdessä laajan selvityksen Finland’s Startup Study 2025, joka tarjoaa kokonaisvaltaisen ja mitattavan kuvan Suomen startup-ekosysteemistä ja sen merkityksestä Suomen taloudelle.
4 000 yrityksen ekosysteemi
Selvityksen mukaan Suomessa on perustettu yli 4 000 startup-pohjaista yritystä vuoden 2010 jälkeen. Näistä noin 2 000 on aktiivisia varhaisen vaiheen yrityksiä, ja joukossa on myös kymmeniä kansainvälisesti kasvavia scaleupeja.
Yhteensä nämä yritykset tuottavat jo yli 12,5 miljardin euron liikevaihdon ja työllistävät lähes 50 000 henkilöä maailmanlaajuisesti. 12,5 miljardin euron raja rikottiin viisi vuotta ennen alkuperäistä tavoiteaikaa. Seuraava yhteinen päämäärä on 20 miljardin euron liikevaihdon vuoteen 2030 mennessä. Tesi ja sen kumppanit korostavat, että vaikka suurimmat luvut syntyvät vasta myöhemmissä kasvuvaiheissa, jokainen jättiläinen on aloittanut nollasta. Ekosysteemin painoarvo kansantaloudessa on siis pitkälti sen kyvyssä tuottaa uusia “alkuja”.
“Startup-yritykset ovat nyt pysyvä osa Suomen talouden perustaa. Ne luovat työtä, vientiä ja tulevaisuuden kilpailukykyä. Nyt on aika varmistaa, että kasvu jatkuu ja Suomi pysyy houkuttelevimpien startup-maiden joukossa”, sanoo Startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen Startup-yhteisön julkaisussa.
Startup-toiminta on keskittynyt vahvasti pääkaupunkiseudulle. Pelkästään Helsingissä sijaitsee yli 800 varhaisen vaiheen startupia. Uusien yritysten perustaminen huipentui vuonna 2020, kun pandemia kiihdytti digitalisaatiota ja työn murrosta. Samalla syntyi poikkeuksellinen aalto uusia yrityksiä – jopa 584 perustamista vuodessa. Sittemmin tahti on kuitenkin hidastunut: vuosina 2022–2023 perustettiin enää noin 270 startupia vuosittain. Selvityksen mukaan osa potentiaalisista perustajista on siirtynyt jo olemassa oleviin kasvuyrityksiin sen sijaan, että perustaisi oman.
Muut alat nousevat it-alan rinnalle
Noin puolet suomalaisista startupeista toimii ohjelmisto- ja IT-aloilla. Tämä heijastaa globaalia trendiä, jossa digitaaliset liiketoimintamallit ovat helpoimmin skaalattavia. Kuitenkin viime vuosien aikana tekoäly, terveysteknologia ja puhtaan energian ratkaisut ovat nousseet voimakkaasti – erityisesti pandemian jälkeen perustetuissa yrityksissä.
Toimialajakauma kertoo ekosysteemin kypsyydestä: uusien startupien ei tarvitse enää kopioida peliyhtiöiden tai logistiikka-alustojen menestystarinoita, vaan ne voivat rakentaa kilpailuetua tieteellisestä ja teknologisesta osaamisesta.
Startupien määrä hiipuu – mutta laatu kasvaa
Suomen startup-selvityksen mukaan startupien rahoitusympäristö on muuttunut kaksijakoiseksi. Varhaisen vaiheen yrityksiä rahoitetaan aiempaa harvemmin, vaikka kokonaisinvestointien arvo pysyy korkealla.
Vuonna 2015 jopa 36 % uusista startupeista sai ensimmäisen sijoituskierroksensa kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana, mutta vuonna 2021 osuus oli enää 18 %. Samalla Business Finlandin myöntämien tukien ja lainojen osuus on vähentynyt.
Vuonna 2022 kuitenkin nähtiin useita jättikierroksia, kuten Woltin, Ouran, Aivenin ja Iceyen rahoituskierrokset, jotka yksinään vastasivat satojen pienempien yritysten yhteistä sijoitusvolyymia. Tämä tekee rahoitusmarkkinasta volatiilin ja korostaa suurten scaleupien roolia ekosysteemin vetureina.
”Selvityksen mukaan kasvuun tarvittavan pääoman määrä kasvaa keskimäärin jokaisella rahoituskierroksella 2–3-kertaisesti, ja huippustartupeissa nopeammin. Esimerkiksi tänä vuonna älysormusyritys Oura keräsi Suomen kaikkien aikojen suurimman rahoituskierroksen, noin 777 miljoonaa euroa, ja kvanttitietokoneyritys IQM 275 miljoonaa”, sanoo Jonne Kuittinen, Pääomasijoittajat ry:n varatoimitusjohtaja heidän julkaisussaan.
Scaleupit ovat ekosysteemin moottoreita
Suomen startup-selvitys jakaa startupit kuuteen luokkaan: varhaisen vaiheen startupit, scaleupit, “settlerit”, “veteranit”, exitit ja lopettaneet yritykset. Yrityksistä vain pieni osa etenee nopeaan kansainväliseen kasvuun, mutta huomionarvoista on, että moni löytää kestävän liiketoiminnan tason ilman suurta kasvua.
Selvityksen mukaan scaleupien määrä on lähes kolminkertaistunut vuodesta 2020, noin 20:stä yrityksestä lähes 60:een yritykseen.
“Scaleupit ovat paitsi erinomaisia kasvutarinoita, myös koko ekosysteemin moottoreita. Kun Suomeen syntyy houkutteleva kasvukeskittymä, se saa aikaan verkostovaikutuksia: ulkomaiset sijoittajat ja osaajat kiinnostuvat, mikä puolestaan lisää uusien yritysten mahdollisuuksia menestyä,” kommentoi Henri Hakamo, Tesin strategia- ja tutkimusjohtaja.
KIINNOSTUITKO?
Tarvitseeko yrityksesi lainarahoitusta kauttamme? Täytä lyhyt lainahakemuksemme, niin olemme teihin yhteydessä! Ja mikäli haluat aina uusista sijoituskierroksista tiedon sähköpostiisi, liity alta mukaan sijoittajalistallemme.
