Valtioneuvoston Kasvuriihi-hanke on pääministeri Petteri Orpon syyskuussa 2024 käynnistämä aloite, jonka tavoitteena on ideoida ja ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi. Hankkeen taustalla on huoli Suomen talouden hitaasta kasvusta ja sen vaikutuksista julkiseen talouteen sekä hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen.
Hankkeen toteutuksesta vastasi asiantuntijoista koostuva valmisteluryhmä, jonka puheenjohtajaksi pääministeri Orpo kutsui Varman toimitusjohtajan Risto Murron. Valmisteluryhmän tehtävänä oli koota eri tahojen ja toimijoiden ehdotuksia kasvun vauhdittamiseksi ja koostaa toteuttamiskelpoisiksi arvioimansa ehdotukset loppuraporttiin 28.2.2025 mennessä.
Osana hanketta järjestettiin myös kaikille avoin verkkokysely 28.10.–24.11.2024, jossa kansalaisia ja organisaatioita pyydettiin ehdottamaan konkreettisia keinoja talouskasvun ja erityisesti yritystoiminnan vauhdittamiseksi Suomessa.
Alla esittelemme erityisesti kasvuyrityksiä koskevia ehdotuksia tarkemmin.
Rahoitus ja omistaminen – ehdotukset
Startup-yritysten ja kasvuyritysten rahoitus on yksi suurimmista kasvun esteistä Suomessa. Pienemmissä rahoituskierroksissa (1–10 miljoonaa euroa) rahoitus on vielä saatavilla kotimaisten sijoittajien kautta, mutta kun yritykset tarvitsevat 50–100 miljoonan euron pääomia, ne joutuvat käytännössä täysin ulkomaisten sijoittajien varaan.
Raportissa esiteltiin ongelmaksi se, että yritysten päätöksentekokeskus siirtyy helposti ulkomaille, ja parhaat kasvuyritykset voivat lopulta muuttaa toimintansa pois Suomesta. Suomen pitäisi pystyä luomaan rakenteita, jotka tukevat kotimaista rahoitusta myös myöhemmissä kasvuvaiheissa.
Ehdotus 3.1 – Valtion sijoitustoiminnan painopisteen siirtäminen kohti ei-listattuja kasvuyrityksiä
Tuottojen ja vaikuttavuuden kannalta katsotaan hyväksi, jos valtion sijoitustoiminta kohdentuisi enemmän ei-listattuihin yrityksiin sekä pääomasijoittamiseen. Muutos edistäisi ja kasvattaisi Suomen yrityskantaa. Kasvuriihi-hanke esitti myös konkreettisen esimerkkitavoitteen: 2 miljardin euron sijoitusvarallisuuden siirto pörssiyrityksistä ei-listattuihin kasvuyrityksiin.
Ehdotus 3.5 – Kehitetään startupien ja kasvuyritysten rahoitusta varten toimiva kotimainen rahastorakenne
Nykyinen kommandiittiyhtiöpohjainen rahastorakenne (ky) ei ole kansainvälisesti kilpailukykyinen. Suomessa pääomasijoitusrahastot toimivat ky-mallilla, mutta tämä ei ole houkutteleva rakenne kansainvälisille sijoittajille.
Kansainväliset sijoittajat suosivat yhteisömuotoisia rahastoja, joissa hallinnointi on joustavampaa ja läpinäkyvämpää. Tämän vuoksi suomalaiset rahastot kohtaavat vaikeuksia varainkeruussa, ja monet sijoittajat päätyvät mieluummin ulkomaisiin rahastoihin.
Ratkaisuna Kasvuriihi-hankkeen raportissa ehdotetaan uuden rahastorakenteen kehittämistä, joka vastaisi kansainvälisiä standardeja. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi rekisteröityjä sijoitusyhtiöitä tai muuta yhteisömuotoista rahastoa.
Ehdotus 3.6 – Ulkomaisen pääoman kanavoituminen innovatiivisille yrityksille nykymuotoisten rahastojen kautta
Nykyisin ulkomainen sijoittaja, joka sijoittaa suomalaiseen pääomasijoitusrahastoon, saattaa joutua Suomen verovelvollisuuden piiriin, koska sijoitustoiminta tulkitaan kiinteän toimipaikan muodostamiseksi. Tämä lisää hallinnollista taakkaa ja voi vähentää halukkuutta sijoittaa Suomeen.
Raportin ehdotuksena on muuttaa verolainsäädäntöä siten, että ulkomaiset hiljaiset yhtiömiehet voisivat sijoittaa suomalaisten rahastojen kautta ilman, että heille muodostuu kiinteää toimipaikkaa Suomeen. Tämä voisi lisätä merkittävästi kansainvälisiä investointeja suomalaisiin kasvuyrityksiin.
Ehdotus 3.7 – Yleishyödyllisten yhteisöjen pääomien kanavointi kasvuyrityksille kotimaisten rahastojen kautta
Suomessa säätiöt, yliopistot ja muut yleishyödylliset yhteisöt eivät voi sijoittaa kotimaisiin pääomasijoitusrahastoihin ilman, että niitä verotetaan elinkeinotoiminnan mukaisesti. Tämä johtaa siihen, että nämä yhteisöt sijoittavat mieluummin ulkomaisiin rahastoihin tai tekevät suoria sijoituksia yksittäisiin yrityksiin.
Tämä nähdään ongelma, koska kotimaiset pääomasijoitusrahastot menettävät merkittävän osan potentiaalisista sijoittajista. Jos verolainsäädäntöä muutettaisiin siten, että yleishyödylliset yhteisöt voisivat sijoittaa pääomasijoitusrahastoihin ilman ylimääräistä verotaakkaa, kotimainen rahoitusmarkkina vahvistuisi huomattavasti.
Ehdotus 3.11 – Pitkäaikaissijoittamisen ja pääomamarkkinoiden kehittäminen
Raportissa esittellään myös ehdotus sijoitusmarkkinoiden vahvistamiseen ja pitkäjänteisen rahoituksen lisäämiseen. Suomessa pääomamarkkinat ovat melko ohuet verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, jossa pörssi ja pääomasijoitukset ovat merkittävässä roolissa yritysten rahoituksessa.
Kasvuriihi-hanke suosii pitkäaikaista sijoittamista yritysten kasvumahdollisuuksiin, jotta ne eivät joutuisi turvautumaan lyhytjänteisiin rahoitusratkaisuihin. Tämä on erityisen tärkeää innovatiivisille yrityksille, joilla ei ole konkreettista omaisuutta vakuudeksi.
Suomessa osakesäästötili on tullut suosituksi, mutta tili kattaa vain pörssiosakkeet. Laajentamalla tilin käyttöä listaamattomiin yrityksiin voitaisiin saada yksityisiä sijoittajia mukaan kasvuyritysten rahoittamiseen. Lisäksi ELTIF (Euroopan pitkäaikainen sijoitusrahasto) voisi olla keino houkutella lisää sijoituksia.
KIINNOSTUITKO?
Tarvitseeko yrityksesi lainarahoitusta kauttamme? Täytä lyhyt lainahakemuksemme, niin olemme teihin yhteydessä! Ja mikäli haluat aina uusista sijoituskierroksista tiedon sähköpostiisi, liity alta mukaan sijoittajalistallemme.
